Monesti, kun käydään taidenäyttelyissä katselemassa tauluja, ei ajatellakaan, että niillä saattaa olla syvempikin viesti. Kautta aikojen maalaukset ovat ottaneet kantaa esimerkiksi poliittisesti tai kritisoineet muita ajankohtaisia asioita. Tunnetuimpia lienevät Michelangelon teos, jossa näytetään paaville kansainvälistä käsimerkkiä, sekä Leonardo da Vincin teokset, jotka kätkivät sisälleen paljon surua. Monet historian kuuluisimmista taiteilijoista ovatkin piilottaneet tauluihinsa erilaisia viestejä tai kritiikkiä. Maalauksilla voi siis ottaa kantaa samalla tavalla kuin vaikka kirjoilla tai elokuvillakin. Kaikki innostus taiteeseen lähtee lapsuudesta. Kun lapsia kannustetaan, voi heistä tulla mitä tahansa. Nykyään jo pienet lapset voivat ilmaista itseään taiteella. Kaikkien lastentarvikkeiden joukosta löytyy nykyisin paljon erilaisia maalaussettejä, joiden avulla lapset voivat harrastaa maalaamista.
Ehkä kaikkein tunnetuin salaisuuden kätkevistä maalauksista on Leonardo da Vincin vuonna 1498 maalaama Viimeinen ehtoollinen. Sanotaankin, että tuon maalauksen taakse kätkeytyy Da Vinci -koodi. Italialaisen muusikon Giovanni Maria Palan mukaan teokseen kätkeytyy noin 40 sekunnin mittainen musiikkisävellys. Maalauksessa kuvataan Jeesus, joka on viimeisellä ehtoollisella yhdessä 12 opetuslapsensa kanssa. Pala tutki maalausta useiden vuosien ajan, kunnes 2007 toi esiin teorian, jonka mukaan ihmisten kädet ja pöydällä olevat leivät edustaisivat nuotteja. Nuoteista saa kasattua tunnistettavan melodian, joka Palan mukaan kuulostaa ikään kuin sielunmessulta. Pala joutui kuitenkin kokeilemaan nuottien soittamista monta kertaa ennen kuin niistä kehittyi mitään järkevää. Nuotit soitettuna oikealta vasemmalle saivat Palan vakuuttumaan maalauksen kätkemästä viestistä. Jotkut maalaukset esittävät myös taiteilijan omakuvaa. Tällainen on esimerkiksi Jan van Eyckin vuoden 1434 maalaus Arnolfinin häät. Se kuvaa italialaista kauppiasta Giovanni di Arnolfinia ja hänen vaimoaan. Avioparin lisäksi maalauksen peilistä heijastuu kaksi muuta henkilöä. Toisen henkilöistä ajatellaan olleen itse taiteilija ja toisen tämän oppilas. Siihen viittaisi myös maalauksen teksti, jossa todetaan, että ”Jan van Eyck oli täällä”. On siis mahdollista, että taiteilija ikuisti myös itsensä teokseen.
